Maastohiihdon A-maajoukkue harjoittelee tällä viikolla Vuokatissa koko joukkueen voimin. Harjoitusleiri on toinen uuden päävalmentaja Joakim Abrahamssonin johdolla.
Abrahanssonin mukaan Vuokatissa jatketaan siitä, mihin viime leirillä jäätiin.
– Hiomme edelleen tekniikkaa ja haemme oikeita harjoitustehoja. Haemme myös hyvää yhteishenkeä joukkueen kanssa, joten meillä on paljon tekemistä, Abrahamsson sanoo.
Uudet kuviot maistuvat viime kaudella itsensä läpilyöneelle Vilma Ryytylle.
– Tuntuu kyllä hyvältä, että kaikki uudet valmentajat ovat ottaneet hyvin hommasta koppia. He ovat olleet tosi aktiivisia ja tehneet paljon töitä meidän eteemme.
Ryytyn mukaan yhteydenpito valmentajiin on ollut aiempaa tiiviimpää myös leirien ulkopuolella.
Enemmän joukkuepeliä
Abrahamsson ohjaa tarkalla katseella joukkueen rullaharjoituksia. Hän haluaa joukkueen olevan ja harjoittelevan mahdollisimman paljon yhdessä.
– Silloin voimme hyödyntää toistemme vahvuuksia ja urheilijat voivat antaa toisilleen enemmän tukea harjoituksissa.
Ryytty sanoittaa tuen kilpailuksi.
– Aina kun joku menee vähän kovempaa, niin sitten pitää itsekin mennä kovempaa ja olla aina parempi.
Hänen mielestään pelkästään urheilijoiden yhteinen tekeminen ei vielä välttämättä tuo kaikkea potentiaalia esiin.
– Kun valmentajat näkevät meitä ryhmänä, he näkevät, mikä meidän vahvuus on ryhmänä.
Lite bättre, vähän paremmin
Ryytty löi itsensä läpi viime kaudella voittamalla ensimmäisen SM-kultansa ja nousemalla pronssikorokkeelle Milano-Cortinan talviolympialaisissa naisten viestissä. Tällä kaudella hänellä on kova nälkä menestyä maailmancupissa, mutta päätähtäin on MM-hiihdoissa Falunissa.
Ryytyn mielestä parannettavaa riittää kutakuinkin kaikessa.
– Tietenkään ihan kaikessa ei voi olla parasta yhden kesän harjoittelun jälkeen, mutta kestävyyskuntoa tarvitsee aina lisää ja aika paljon teknisiä juttuja, joihin on nyt keskitytty tässä alkukesän aikana.
Abrahamsson näkee, että Suomen maajoukkueessa monella hiihtäjällä on hyvät mahdollisuudet olla terävimmällä huipulla maailmancupissa ja MM-kisoissa.
– Mielestäni jokaisen pitäisi olla vähän parempi kuin juuri nyt. Silloin ensi talvesta tulee varmasti hyvin mielenkiintoinen.
Ensi talvi näyttää, toimiiko ruotsalainen ”lite bättre” -resepti jälleen. Sanat iskostuivat suomalaisten mieliin vuonna 1995, kun ruotsalainen Curt Lindström valmensi Suomen ensimmäiseen jääkiekon maailmanmestaruuteen. Toki menestystä on riittänyt senkin jälkeen kummassakin lajissa, mutta aina lisämenestys maistuisi.