Suomalaisten näkymiä tulevaan himmensi huhtikuussa erityisesti pelko työpaikan menetyksestä. Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan Arjen katsauksessa työttömyyden pelkoa kokevien osuus kasvoi lähes viidenneksellä vuoden takaisesta 62 prosenttiin kyselyyn vastanneista.
Lähi-Tapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro palaa vuoden takaiseen katsaukseen, jossa yhtenä suurimpana uhkana omalle ja Suomen taloudelle pidettiin Trumpin asettamia tulleja ja kauppasotia.
– Tullit kylvivät siemenet työttömyyden nousulle. Vuoden 2025 alussa ennakoitiin jopa puolentoista prosentin talouskasvua, mutta se petti tullien takia. Nyt talouskasvuksi ennakoidaan vain 0,2 prosenttia. Jos kasvu on noin vähäistä, niin työttömyys kohoaa, Hannu Nummiaro laskee.
Huoli työtilanteesta näkyy toisessakin kyselyn väitteessä. Kun vuosi sitten vain 20 prosenttia piti työmarkkinoiden murrosta uhkana taloudelleen, niin nyt jo 32 prosenttia vastanneista pelkää, että tekoäly vie työpaikkoja.
”Asuntomarkkinoilla ei vielä kovaa pohjaa”
Kyselyssä parikymmentä uhkakuvaa on ryhmitelty neljään pääluokkaan: suhdanteet, rakenteelliset ongelmat, kauppa- ja geopoliittiset riskit ja maailmanlaajuiset shokit.
Suomen talouden suhdannevaihteluissa työttömyyden jälkeen eniten kasvoi huoli asuntomarkkinoista. Nyt 30 prosenttia vastaajista pelkää, että asuntomarkkinat elpyvät hitaasti ja asuntojen arvo pysyy matalana. Vuosi sitten osuus oli vain 18 prosenttia.
Uhkakuvan nousu ei yllätä Hannu Nummiaroa.
– Asuntomarkkinoillahan ei vielä ole löytynyt kovaa pohjaa, vaan vieläkin kävellään savisella rannalla.
Kansalaisten asuntovarallisuuden arvo laskee samaan aikaan kun valtio velkaantuu, jolloin moni on ryhtynyt säästämään.
– Säästäminen taas on pois kulutuksesta. Talous onkin ollut viime vuonna huonoa, joten työmarkkinat ovat huonot. Sen takia työllisyys niin paljon huolettaa. Eli kaikki liittyy lopulta kaikkeen, kiteyttää Hannu Nummiaro.
Valtion velka ja sopeutumistoimet koetaan suurempana uhkana
Suomen talouden rakenteellisissa ongelmissa suurin muutos näkyy velkaantumisessa. Nyt jopa puolet vastaajista pitää velkaantumisen jatkumista sopeutustoimista huolimatta uhkana. Vuosi sitten velkaantumisesta kantoi huolta vain 39 prosenttia vastaajista.
Hannu Nummiaro toteaa, että Orpon hallitus on ponnistellut kovasti talouden tasapainottamiseksi, mutta silti alijäämä on suurin piirtein kymmenen miljardia euroa ja velka vain kasvaa.
– Ihmiset pelkäävät, onnistutaanko velan kääntämisessä.
Myös sopeutumistoimet, joilla velkaantumista yritetään hillitä, johtavat työhön tai sen puutteeseen: työttömyysturvaa on heikennetty, joten työttömyys- ja sosiaaliturvan karsiminen koetaan selvästi suuremmaksi uhaksi kuin vuosi sitten.
Uhkan kokemus sodasta tai hybridioperaatioista väheni
Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä yli puolet vastanneista (51%) murehtivat maailmankauppaa sekoittaneita Trumpin hallinnon tulleja, kun tänä keväänä kauppasodista oli huolissaan enää 39 prosenttia vastaajista.
Geopoliittisten jännitteiden kiristymisestä huolestuneiden osuus on pysynyt vuodessa suurin piirtein kolmanneksessa vastaajista.
Uhka Suomeen kohdistuvasta hyökkäyksestä tai hybridioperaatiosta koettiin tänä keväänä vähäisemmäksi kuin vuosi sitten. Nyt viidennes vastaajista piti hyökkäystä uhkana.
Ilmastohuoli kasvoi, pandemiapelko ennallaan
Maailmanlaajuista talouskriisiä odottaa enää kolmannes vastaajista, kun vuosi sitten heidän osuutensa oli 45 prosenttia.
Huoli ilmastonmuutoksen kustannuksista on kasvanut selvästi 31 prosenttiin vastanneista.
Hantavirustartunnat hollantilaisella risteilyaluksella tai ebola-uutiset itäisestä Afrikasta eivät ole ehtineet vaikuttaa huhtikuiseen kyselyyn: pandemiapelot pysyivät samoissa lukemissa (14 %) kuin vuosi sitten.
Hormuzinsalmen avautuminen voi helpottaa
Vielä alkuvuodesta talousnäkymät olivat varovaisen toiveikkaat. Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin ja Hormuzinsalmen öljy- ja kaasukuljetusten jumiutuminen muutti tilanteen täysin.
– Ostopäällikköindeksien perusteella huhti-kesäkuu on heikko euroalueella ja luultavasti myös Suomessa. Jatko riippuu siitä, syntyykö rauha ja miten Hormuzinsalmi avautuu.
Huonossa vaihtoehdossa öljy ei kulje ja Euroopassa ajaudutaan taantumaan, kun energian hinnat nousevat uudestaan.
Hyvässä lykyssä rauha solmitaan ja salmi avautuu, jolloin selvitään ikään kuin säikähdyksellä. Silloin tammi-maaliskuu on Nummiaron arviossa vielä hyvä, mutta huhti-kesäkuu heikompi.
– Loppuvuonna voidaan ottaa sitten kiinni huhti-kesäkuun pientä heikkoutta, eikä se välttämättä vaikuta koko vuoden lukuihin. Mutta työmarkkinoiden toipumista Iranin sota varmaan viivästyttää, arvioi Hannu Nummiaro.
Lähi-Tapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5.2026 välisenä aikana ja 1 100 vastaajaa 4.–11.4.2025 välisenä aikana. Molemmat kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla vuoden 2026 kyselyssä ja noin 3,0 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla vuoden 2025 kyselyssä.